Olisinko mie vastuullinen kuluttaja?

Viime viikonloppuna istuin koulun penkillä ja myö puhuttiin kaksi päivää vastuullisesta kuluttamisesta. Se herätti ajatuksia ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Meillä on toki kotona kierrätetty jo pienestä pitäen. Ihan niin HC kierrätystä ei miun kotona tehdä kuin miun vanhemmilla, jotka kierrättää myös muovit. Meillä ei ole päästy niin pitkälle vielä.

Toki kierrättäminen on tärkeää, mutta se on vain pieni osa koko kuvaa. Nimittäin tässä mie istun, juon kallista kahviani muovikupista ja muovisella pillillä. Saan 10% alennusta, kun käyn hakemassa uuden kahvin, appia vilauttamalla. En suinkaan, että tulisin oman take away -mukini kanssa, jotta roskaa syntyisi vähemmän. Ensi kerralla ajattelin kokeilla, että suostuuko kahvila tekemään kahvin miun omaan mukiin.

 

Vastuullinen vai ekologinen?

En ole ikinä halunnut olla ekologinen kuluttaja. Miksi? Koska ”ekologinen” sanana särähtää miun korvaan hamppuhippitouhuna, joka ei vastaa miun arvomaailmaa millään tavalla. Miun sisar on ekologinen, mie en. Se on itse asiassa asia, josta jatkuvasti vitsaillaan yhdessä hänen miehensä kanssa.

”Toisin sanoen auto seisoo elinajastaan 92% parkissa milloin missäkin.”

parikka.jpg

Mutta voisinko mie olla vastuullinen? Ottaa vastuuta miun teoista kuluttajana(kin). Ajatus on houkutteleva – ja surullista kyllä uusi. Mitä vastuulliseen kuluttamiseen sitten oikein kuuluu? No paljon samoja asioita kuin ekologiseenkin kuluttamiseen. Arvostetaan luontoa ja tuotteen laatua – unohtamatta tietenkään sen työn laadukkuutta, joka on osa tuotteen valmistusprosessia. Vastuullisuus on kestävää kulutusta ja yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä. Kaikkea on mahdotonta tietää, koska niin se maailma vaan makaa, mutta se ei suinkaan ole syy laiminlyödä tätä aspektia.

Ja tietenkin vastuullista on huolehtia tuotteen kierrätyksestä, kun sie et enää tarvitse sitä. Vaatteitahan ei enää saa laittaa energiajätteeseen, vaan se tulisi viedä vaatekauppaan, joka kierrättää sen eteenpäin.

 

Mutta entä ne tuotteet, jotka miulla on kotona – käyttämättöminä?

Autoa käytetään 8% sen elinajasta. Siis kahdeksan. Toisin sanoen auto seisoo elinajastaan 92% parkissa milloin missäkin. Tämän tiedon kuuleminen sai miut miettimään omaa kotiani. Siellä on tosi paljon tavaraa, joka ei ole nähnyt päivänvaloa aikoihin. Ja – siellä on tosi paljon vaatteita, asusteita ja koruja, joita käytän vain joskus.

Voisinko mie jotenkin hyödyntää varastojani yleiseen hyvään? Koska miulla on tosi paljon kauniita tuotteita, joita itse tarvitsen todella harvoin, mutta joita en myöskään halua myydä. Voisiko tähän olla jotain ratkaisua? Jakamistalous? Mie oon pyöritellyt erilaisia ideoita jo, mutta en ole keksinyt järkevää vastausta. Ehkä tämä tästä jalostuu.

blue
Sillä välin, miulla on sininen tukka.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s