#hotellife: aamiainen – päiväsi tärkein ateria

Hotelliaamiainen Suomessa maksaa keskimäärin noin 10€. Siihen hintaan pitäisi jo saada syötyä hyvin, vai mitä? Ainakin oma olettamukseni on, että mitä kalliimpi aamiainen, sitä parempi sen on oltava. Sinänsä suhteellisen koomista, koska mie oon ehkä maailman huonoin syömään aamiaista. Tästä huolimatta hotellielämä on kouluttanut miut käymään aina aamiaisella… Sitä ei ikinä tiedä milloin on lounasaika.

Tässä kierrellessä on tullut huomattua, että aamiainen voi olla mitä tahansa hyvän ja huonon välillä jopa samassa ketjussa. Puhumattakaan siitä, että hotellit voivat olla samassa kaupungissa ja silti tarjota aivan eri tasoiset aamiaiset. Välillä sitä pudistelee epäuskoisena päätään kävellessään aamiaiselta pois. Syynä on yleensä joko henkilökunta, itse aamiainen tai aamiaishuone (tai että onko sitä).

pekoni

Kolmen kimpalla täydellinen aamiaiskokemus

Mie olen huomannut, että miun aamiaiskokemuksen onnistuneisuuden määrittelee kolme eri elementtiä. Kun nämä ovat tasapainossa, niin aamiaiskokemus jää mieleen nautinnollisena ja pyrin saamaan hotellihuoneen seuravallakin kerralla kyseisestä hotellista. Nimittäin – jos miun pitää valita hotelli muuten kahdesta tasa-arvoisesta paikasta, mie meen aina aamiaisen perässä. Tai jos on ihan superihana aamiainen, niin menen sen perässä silloinkin, jos hotelli muuten miun mielestä on hinasti huonompi kuin joku toinen vaihtoehto.

Mitkä nämä kolme elementtiä sitten ovat? No kuule! Nehän ovat aikaisemminkin mainitut henkilökunta, aamiainen ja aamiaishuone. Miepäs aukaisen näitä vähän muutaman kokemuksen kautta saaduilla esimerkeillä.

Aamiainen. Tuijotan hetken ”hedelmäsalaattia” kipossa. Otan rohkeasti lusikan käteen ja vien sen kipon kautta suuhun. Ja hedelmäsalaattihan on syväjäässä. Siis niin jäässä, että viinirypälettä ei saa edes puraistua halki. Ajattelen kaihoisasti Kuopion Puijonsarven hedelmäsalaattia, joka on aina tehty tuoreista hedelmistä. Se on niin hyvää… ja tuoretta!

hedelmasalaatti

Henkilökunta. Seison henkilökunannan jäsenen vieressä ja kaadan kuppiini kahvia. Hän ei vilkaise miuhun, eikä sano mitään. Toivotan hänelle hymyileväiset huomenet, henkilökunnan edustaja kävelee pois sanomatta sanaakaan. Kiitän lähtiessäni aamiaisesta ja sama toistuu.

Toisessa esimerkissä istun kauniissa aamiaishuoneessa ja olen hakenut herkuista notkuvasta aamiaispöydästä kaikkea mitä mieleen sattuu ja enemmänkin. Istun alas ja odotan, että joku tulisi kysymään miulta mitä kahvia joisin. Odotan, odotan. Otan katsekontaktin. Odotan. Menen itse pyytämään kahvipannuani ja miuta mulkaistaan ja todetaan: ”Ok.” Vilkaisen ympärilleni – aamiaishuoneessa on lisäkseni kolme muuta ruokailijaa. Inhottavaa olla vaivaksi, mutta toisaalta – miksi täällä sitten on kahvipannun tarjoileminen pöytään linjaston sijasta, jos se on niin vaivanloista?

Aamiaishuone. Tai että onko sellaista. Mie oon nimittäin ollut hotellissa, jonka aamiainen syötiin hotellin aulassa. Ei ollut nautinnollista – toisaalta ei ollut nautinnollinen se aamiainenkaan. Estetiikka on puoliruokaa, ainakin miun tapauksessa. Kaipasin todella paljon miun vakiopöytää Kuopion Puijonsarven aamiaishuoneessa.

tummapaahto

puukori

sokeri

Kuopion Original Sokos Hotel Puijonsarvi ja sen aamiainen

…on parhautta. Miksi? Koska siellä nämä kaikki elementit toimii! Aamiainen on kattava ja siitä löytyy aina jotain paikallista: savumuikkuja, kalakukkoa, paikallisen leipomon leipää. Paikallisten tuotteiden tarjonta tuo myös vaihtelua aamiaiseen – harvemmin on täysin samanlaista aamiaista tarjolla päivästä toiseen. Mikäli tykkäät puurosta, niin sitä on tarjolla niin veteen kuin maitoonkin keitettynä. Ei muuta kuin valitsemaan.

Puuron ja jogurtin kaveriksi Puikkari tarjoaa aamiaisellaan hedelmiä, marjoja ja erilaisia siemeniä. Näiden lisäksi on mahdollista myös sekaan laittaa Suomussalmelta tulevaa tyrni- tai mustikkajauhetta, jotka on sellaisia vitamiinien lähteitä, että oksat pois.

siement

juusto

Miun henkilökohtainen lempiyllätykseni oli erikoisruokavalioiden huomioon ottaminen. Mie oon alkanut viime aikoina käyttämään kahvissani kauramaitoa ja sitäkin löytyi Puikkarista! Ja itse asiassa – kauramaidon lisäksi pienessä kylmiössä oli myös soija- ja riisimaitoja. Tosin niitä en uskaltanut kokeilla. Onko siulla valkosen vehnän -pierutauti? No älähän mittään! Aamiaista löytyy kattavasti myös gluteenittomana.

Puikkarin aamiaishuone toimii samassa tilassa Frans & Sophie -ravintolan kanssa, joten puitteet ovat näyttävät. Ja tilaa on ruokailijoille riittävästi. Haluatko hautautua syvälle sohvan nurkkaan, koska et välttämättä ole aamuihminen? Onnistuu. Haluatko tuijotella ohikulkijoita samalla, kun syöt? Onnistuu. Onko tärkeä aamiaispalaveri ja kaipaatte omaa tilaa? Onnistuu.

Puikkarin aamiaishuonekin muuten henkii paikallisuutta – aamiaisen tekstiilit ovat Kuopion oman Keltaisen Ateljeen käsialaa. (Psssssst! Ihailitko muuten näitä vierailullasi? Käypäs tsekkaamassa www.ateljeekeltainentalo.com)

ruokailutila2

Viimeisenä, muttei todellakaan vähimmäisenä henkilökunta. Ei ole mennyt aamuakaan, ettei Kuopion Puikkarin aamiaishuoneen henkilökunta olisi sanonut huomenta ja aamiaisesta kiittäessäni toivottanut oikein ihanaa päivää. Aina ne siellä hymyillen hääräävät menemään ja ovat valmiina auttamaan, mikäli jollain meistä ruokailijoista on jotain kysyttävää.

Vuonna 2017 vietin enemmän aamuja Puikkarin aamiaisella kuin omassa keittiössäni, eikä miulla siltikään ole ainoatakaan edes huonoa lähentelevää kokemusta kerrottavaksi. Se on miun mielestä aikamoinen juttu se.