Mutta kuka hoitaa lapset?

Kuvio lienee tuttu – tuut töistä kotiin ja pitkän päivän jälkeen kaipaat hetken rauhaa. Et leikkiin heittäytymistä heti sillä sekunnilla, kun astut ovesta sisään. Ei sen kotona olevan vastaanottokomitean tarvitse hiljaa olla – on ihanaa saada halit, pusut ja kuulla päivän tärkeimmät, kun tulee kotiin. Mutta sen jälkeen, jos saisi istua hetken sohvalla ja lukea vaikka lehteä.

Samaan aikaan, kun toinen matkaa töistä kotiin, se toinen puoli tuijottaa kelloa ja odottaa milloin ne auttavat kädet saapuu. Pitäisi ruoka saada valmiiksi ja sen hetken leikkikiintiö on täynnä. Jos saisi vaikka hetken istua sohvalla ja lukea sitä lehteä, ihan rauhassa ilman mitään häiriötä. Siinä sitten ollaan: kaksi väsynyttä ja kumpikin odottaa kuumeisesti pientä taukoa. Mutta kuka sen tauon sitten ensimmäisenä ansainnut, kun vihdoin ollaan kaikki kotona?

Mies tekee paljon yövuoroja ja mie teen paljon aamuvuoroja. Ristiin mennään, eikä yhteen tulla kovin usein. Siinä rytmissä ei kovin usein joudu miettimään kumpi ansaitsee ensimmäisen levähdystauon. Rehellisyyden nimissä siinä ei kovin usein tarvitse miettiä levähdystaukoja ennen kuin pieni on joko mennyt nukkumaan tai on lähtenyt kouluun. Mutta sitten on niitä päiviä, kun mies viettää työvuoron jälkeistä vapaapäivää. Ensinnäkin aloitetaan siitä, että mies joutuu heräämään aamulla katsomaan, että pieni lähtee kouluun, koska mie oon jo lähtenyt töihin. Sitten se saa nukkua vähän lisää, ennen kuin pitää herätä käymään ruokakaupassa vielä ennen kuin pieni tulee koulusta kotiin.

Kun pieni on kotiutunut, pitää huolehtia läksyt, ruoka, mahdolliset harrastukset, leikitys ja kiperät kysymykset. Pohtia elämää ja sitä, että moneltakohan äiti tulee kotiin. Siinä on sylin täydeltä työtä – eli mielessä ei kävisikään loukata toista sanomalla: ”Mutta ethän sie oo tehny tänään mitään! MIE lepään eka!”

Mutta tiedättekö niitä päiviä, kun töissä on tosi rankkaa? Asiat ei suju ihan just niin kuin niiden pitäisi, ja sitä joutuu käristämään aivonystyröitään ratkomaan yhtä sun toista ongelmaa. Niin että kun se kotiutumisen hetki tulee, niin on henkisesti aivan poikki ja kaipaisi vaan sen ymmärryksen ja hetken siihen, että skarppaa itsensä ponnistamaan päivän vielä loppuun asti. Mitäs sitten, kun siinä olotilassa olevia vanhempia on kaksin kappalein? Kuka sitten hoitaa lapset?

Disney -elokuvat. Ne hoitaa siinä vaiheessa lapset. Ja vanhemmat? Ne lukekoon sillä välin niitä lehtiään (tai mikä parempaa – ottakoon lapsen kainaloon ja nappaa pienet tirnut).

disney-quotes
Photo: Look